perjantai 29. elokuuta 2014

Rekisterissä

Nyt pupsit ovat virallisesti olemassa ja virallisesti lapinporokoiria, Tyypit nimllä ja rekisterinumeroillaan ilmestyivät Koiranettiin tänään:


s. 15.7.2014 sukusiitosprosentti 1,29% isä 11 v 4 kk emä 4 v 4 kk
Rek.numero
Nimi





ER22716/03isäPILVIPOLUN KEVÄTVELMU
musta ruskein merkein



FI24852/10emäTIETYSTI POPPAS-MAIJA
musta merkein



FI42514/14urosHALLANEVAN NASKALIPEUKALOINEN
musta merkein



FI42515/14urosHALLANEVAN NUKUPUU
musta ruskein ja valkoisin merkein



FI42513/14narttuHALLANEVAN NAAMIOSIRKKU
musta merkein





Jostain syystä blogiin linkit sain toimimaan vain Nukupuulle ja Naamiosirkulle. Mutta niitä klikkaamalla löytyvät toki loppujenkin tiedot Kennelliiton sivulta :) .

keskiviikko 20. elokuuta 2014

2008

Pennut täyttivät eilen jo 5 viikkoa, sen kunniaksi ne saivat kolmannen matolääkityksensä. Seuraava olisikin sitten 7 viikon iässä, luovutuksen kynnyksellä. Pupseilla on parin viime viikon aikana käynyt ihmisvieraita, ja tänään kävimme ensimmäisellä lyhyellä autoajelulla (hyvin meni, kukaan ei kiljunut, eikä oksentanut). Huomenna nassikat saavat näillä näkymin sirut niskaansa, ja viikonloppuna on ohjelmassa lapsia ja kenties aikuisiakin vieraita.

Kaikki on siis oikein hyvin - ainoastaan toivoisin pentujen olevan vähän vähemmän aamuvirkkuja, mutta yksikään pentue ei vielä ole tullut kasvattajaansa, ja tykännyt nukkua aamuisin pitkään. Se, että nämä pupelot heräsivät joka aamu 7 aikaan, oli aamutorkulle ihmiselle jo paha. Mutta tänään ne nousivat vaatimaan ruokaa ja seuraa jo klo 04, ahhaha...

Loppuun videon pätkä tältä päivältä, kun pojat painivat:


torstai 14. elokuuta 2014

Kuulumisia 14.8

Potrat pupsit voivat oikein hyvin. Hampaita on jo runsaasti suussa, ja jaloissa vauhtia. Nyt hyvien säiden suosiessa ovat saaneet ulkoilla aidatulla takapihalla paljon. Aidasta huolimatta valvon ulkoiluja, eivätkä pennut esim. työpäivän ajaksi jää pihalle. Eilen nostin kevythäkin takaterassille, jotta voivat ottaa uniakin ulkona, jos eivät aina halua kömpiä takkahuoneeseen. Niin on koiralla luolaan ja suojaa hakeutuminen syvällä perimässä, että kaikki pennut yksitellen kömpivät ilman sen kummempaa opastamista uuteen luolaansa, kun alkoivat väsyä :) .













Eilen illalla päästin Tyypit myös koko taloon tutustumaan. Tähän saakka heillä on ollut käytössään "vain" toinen pääty talosta, eli keittiö ja takkahuone. Illalla oli ulkoilusta ja päivällä käyneistä vieraista huolimatta niin kova ränkyminen aidan takana, että armahdin nappulat tulemaan muiden joukkoon.

Jos olin toivonut jonkunlaista rauhallista uuteen ympäristöön ja lauman muihin koiriin tutustumista, niin toive oli turha. Kolmikko kirmasi hännät pystyssä suoraan olohuoneeseen, sitten Jankan luokse ilman ujosteluja, ja sen jälkeen alkoi armoton ralli ympäri uusia lattianeliöitä. Sirnan ja Pepin olin laittanut porttien taakse, ettei tule liian suuri ja vaarallinen ja vaikeasti hallittava kokonaisuus kerralla. Mutta pennut marssivat oma-aloitteisesti Pepiä nuuhkimaan portin läpi, ja sen jälkeen Nuku ahtautui toisen portin raosta Sirnan luokse muitta mutkitta. Noh, ongelmia ei syntynyt, kaikki hyvin.

Tänään ei ole uusia ihmisiä tulossa käymään kylässä, olemme minun vapaapäivää viettäneet kotosalla omalla porukalla. Sellaista peruspentuelämää: leikkiä sisällä ja ulkona, laukkaa, painimista, ruokaa, emon maitoa ja unia. Ja sama uudelleen ja uudelleen päivän mittaan :) .

Loppuun vielä video vähän jo väsyneistä paineista, vähän ennen nukahtamista. Facebookissa toinen video, ja sinne on päivityksiä tässä välilläkin tullut tehtyä, blogin edellinen kirjaus oli näköjään jo 10 päivän takaa. Kahta paikkaa ei oikein saa aikaiseksi päivittää ihan jatkuvasti, mutta aina jotain kuulumisia jonnekin yritän laitella.


maanantai 4. elokuuta 2014

perjantai 1. elokuuta 2014

17 päivää ja tohinaa jo

Pikainen päivitys, mitä meidän laatikkoon/pentuhuoneeseen kuuluu tällä hetkellä.

11 vrk iässä kaikilla oli silmät auki.

13 vrk iässä pentulaatikon etulaita piti madaltaa noin 5 cm korkuiseksi, koska Tyypeillä oli tylsää laatikossa. Ei sitä ilmeisesti jaksa kovin kauan noin neliön kokoista leikkikehää kiertää, vaan huuto ja "seinille kiipeily" oli jo melkoista. Laidan poistamisesta alkoikin maailman valloitus.

Jalkojen käyttöä on harjoiteltu jo viikon verran, ja nyt töppösillä taaperretaan jo ympäri pentuhuonetta - ja ihan loistavasti osutaan kuitenkin pesään/sen lähettyville unille. Useimmiten pennut jäävät vapaaehtoisesti viileälle laattalattialle ainakin päivällä nukkumaan. Alustojen päällä ja laatikossa alkaa vain läähätys ja poru näillä helteillä. Arktisia koiria...

14 vrk iässä aloitettiin ensimmäiset haparoivat leikkimisyritykset, hamuttiin hampaattomalla suulla kaverin naamaa tai häntää tai jalkaa. Nyt jo sätkitään jaloillakin "saalista" ja purraan sisarusten lisäksi emoa ja ihmisiäkin.

15 vrk iässä alkoi pissaaminen ja kakkaaminen omatoimisesti, vaikka Pulmukin yhä pentuja nuolee ja siivoaa ja enimmäkseen hoitaa niiden "vessattamisen", niin enää ei kuitenkaan olla riippuvaisia emosta tässä asiassa.

17 vrk iässä suuhun, ylös eteen, ilmestyivät pienet naskalihelmet ihan ohuen ihon alle. Lienevät lähipäivinä emon ilona jo esissä.

17 vrk iässä ensimmäinen kävi uimassa emon juomakupissa (kuppi on toisella puolen isohkoa pentuhuonetta).

17 vrk iässä pennut pääsivät kauniiseen säähän pikaisesti vähän ulkoilemaan. Sen sijaan, että olisivat pysyneet kivasti heille annetun peiton päällä, ne hetken ihmettelyn jälkeen levisivät lähiympäristöön töppöjaloillaan taapertamaan.

17 vrk iässä ensimmäinen myös liittyi 2000-kerhoon painon tupsahdettua kahden kilon yli. "Pikku"sisarukset seuraavat ihan kannoilla. Vähän ehkä yllättäen suurin pentu on tällä hetkellä kuitenkin motorisesti kehittynein, se ei ole lihava millään lailla, vaikka on painavin. Se taapertaa jaloillaan pisimpään, ja se myös käveli Pulmun vesikuppiin tänään. Siirrymme siis emon juottamiseen suuresta sankosta..

Mielenkiinnolla odotan edessä olevia paria vapaapäivää, että ehdin ajan kanssa Tyyppien touhuja ja kehitystä seurata. Työpäivien aikana yhteinen aika on kuitenkin aina rajallista.