Jalat kantavat jo hyvin, ja päivittäin leikitään Mamman ja sisaruksen kanssa - huiskitaan tassulla (ja kaadutaan sitten itse kumoon) ja pureskellaan ikenillä milloin mistäkin. Haukutaan, muristaan, hypähdellään - uros jopa juoksentelee pieniä matkoja pentuhuoneessa. Pentulaatikossa ei välttämättä enää edes nukuta, mutta ainakin hereillä ollessa vaellellaan ympäri pentuhuonetta tutkimassa ja ihmettelemässä. Eilen pennut pääsivät vähäksi aikaa pihallekin ihmettelemään suurta maailmaa ja sen tuoksuja - aluksi oli aika jännittävää, mutta sitten tuli mieleen ruoka, ja päätyivät piknikille.
Pojan ikenissä oli tänä aamuna ensimmäiset hampaat vastassa. Pienet kulmahampaat olivat yllättävän terävät sormeen osuessa. Muutkin hampaat ovat ihan ohuen ihon alla enää, osa jo niistäkin esillä.
Tänä aamuna Murri-poika myös päätti, että tosimies ei pelkällä maidolla elä. Kun toin Jankalle aamupalan, Murri juoksi parin metrin matkan toiselta puolelta pentuhuonetta hirveällä kiireellä. Vauhti ei suinkaan pysähtynyt emon tai ruokakupin luokse, vaan Murri juoksi suoraan kuppiin pitkin pituuttaan makaamaan. Kun se huomasi kaatuneensa jauhelihapalan ääreen, se alkoi muitta mutkitta pistellä siitä suuhunsa ahneesti.
Jankalle ruokarauhan antaakseni nostin märän ja ruualle haisevan pupelon pois kupista, ja annoin sormista vähän jauhelihaa - meinasi lähteä sormetkin. Tyttö ei ollut vielä kauhean innoissaan viieästä jauhelihasta, mutta se tuntuukin kehittyvän veljeään rauhallisempaan tahtiin. Välillä tilanne oli toisin päin, Vilistäjä avasi silmät aiemmin ja alkoi kävellä aiemmin, mutta nyt vuorostaan Murri touhuaa ja kehittyy siskoaan vauhdikkaammin.
Matolääkityksen saivat Ämmät tänään ensimmäistä kertaa, se aiheutti vastalauseita: istumista, vinkumista ja pään ravistelua. Hyvin meni kuitenkin tahna perille, joten se asia on kunnossa tältä erää.
Kun oikein touhutaan, niin tämäkin on vielä kuitenkin usein nähty näky:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti