Inki on viikonlopusta asti pesinyt ahkerasti. Tiistaina homman luonne muuttui. Rouvan otteet muuttuivat todella rajuiksi, se oli levoton, läähättävä ja vinkui. Tiistai-keskiviikko yön se 20-30 minuutin välein mylläsi laatikossaan, eikä suostunut oikein uloskaan lähtemään. Ruoka kuitenkin maistui vielä tiistai-iltana ihan hyvin.
Aamulla keskiviikkona 7 maissa Inki tyyntyi ihan täysin. Kuin ei koskaan olisi mitään levottomuutta ollutkaan. Puolilta päivin kysyin eläinlääkärin mielipidettä. Ell neuvoi poikkemaan, katsottaisiin sikiöiden määrä yms. Jos pentuja olisi vain 1-2 niin synnytys ei ehkä koskaan etene alkua pitemmälle. Röntgen paljasti 4 pikkukalloa ja ultra sydänääniä joten ei muuta kuin kotiin odottelemaan.
Iltapäivällä Inki aloitti levottoman olemisen taas, kyllä saa peitot ja laatikon laidat rajua kyytiä. Ulkona Inki käy tarpeillaan kun sen sinne raahaa, mutta kiirehtii sitten juosten omaan huoneeseensa ja laatikkoon. Keskiviikkoiltana muona taas maistui (toisin kuin aamulla). Se on toki hyvä, ettei mamma väsähdä verensokerien laskuun, mutta ei se ainakaan tälle yölle toisaalta ennusta hirveitä häppeningejä. Saa nähdä, montako päivää Inki aikoo valmistautua - valeraskauksienkin aikana hän on ollut pesimisessään hyvin perusteellinen. Nyt on vaan hankala, kun ei oikein muuta voi, kuin vahtia sitä tässä kotosalla hengailemalla. Valearaskauksien aikana voisi vaikka nukkua tulpat korvissa :)
Ei ole oikein mitään varmaa tapaa tietää, koska synnytys todella on vauhdissa, kuin emon käytöksen tarkkailu. Ja jos emä on kova pesimään, ja sellainen vähän "dramaattinen" ja totinen pesän teossa, niin tätä tarkkailua sitten riittääkin. Toki ponnistusvaiheen alkamisen huomaa helpommin, mutta siihen saakka ja sen odottelu on nyt aikamoinen urakka.
Lämpöjä en ole Inkiltä mitannut, se olisi ainoa jonkinlainen tapa arvioida koska oikeasti tapahtuu. Lämmön putoamisesta vuorokauden sisällä synnytys käynnistyy. Mutta ollakseen varmasti luotettava tapa, lämpöä pitäisi mittailla ainakin 4 krt/vrk. Pudotus voi olla nopeasti ohi, se voi olla yöllä, jne. Ainakaan Sirnan kanssa en saanut muuta tulosta kuin kärttyisen emon. Pelkkä mittarin esiin ottaminen sai sen menemään karkuun ja istumaan tiukasti lattialle.
Katsotaan jos huominen menee näissä samoissa merkeissä, niin koetan pienentää ja laittaa sen röntgen kuvan esille. Onpa edes joku pentukuva katseltavaksi, kun ei oikeaa ole tarjolla :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti