Eilen iltapäivällä, vuorokausien ollessa 58, Sirna aloitti voimakkaan pesiytymisen. Se läähätteli pitkin päivää ja oli hieman levoton. Juuri sen verran ja niin usein, etten saanut nukuttua juuri lainkaan yövuorojen välissä.
Illalla vaihdettiin vahtivuoroa lennossa, Jenni tuli jälleen päivystämään, kuten joka yö lauantaista asti. Itse lähdin töihin, puhkaisin renkaani, palasin takaisin ja vein vielä Jenniltä autonkin :D
Sirna oli ollut levoton pitkin yötä, pedannut ja vaellellut. Klo 5 maissa Jenni oli hetkeksi saanut nukuttua.
Vahtivuoro vaihtui taas aamulla, eikä tässä enää itsekään tarvitse pelätä nukahtavansa. Juuri nyt Sirna on levollinen. Koetan tässä pitää itseni työn touhussa vaikkapa blogia päivittämällä, etten suotta käyttäydy levottomasti. Suurin ongelma koirien synnytyksissä taitaa usein olla hermostunut ja hössöttävä omistaja. Koetan siis itse välttää sitä.
Koko aamun Sirna on ollut vaikean oloinen. Vingututtaa ja läähätyttää. Äsken se teki raivoisasti pesää laatikkoonsa ja vei sinne pienen pehmovirtahevon <3 Pissalle se lähti vain juuri ja juuri talon ympäri, ja sitten oli hirveä kiire juosta kotiin. Ensimmäinen supistus, joka oli käsin tunnettavissa, oli tunti sitten. Nyt on jonkinlainen suvantovaihe menossa, Sirna makaa silmät puoliummessa ja tärisee vähäsen. Se on selkeästi nyt keskittynyt johonkin omaan sisäiseen maailmaansa.
-Jatkuu-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti