¤ Touhukkuus lisääntyy

Tyypit ovat huvittavia - päivä päivältä niistä tulee enemmän ja enemmän interaktiivisia .

Joku aika sitten jouduin jo korottamaan etulaitaa pykälällä.. Haparoivia yrityksiä ylituloon oli, mutta järki tuskin olisi riittänyt takaisin laatikkoon pääsyyn. Niinpä pidin parempana nostaa toistaiseksi laidan, ja ottaa tyypit aina useamman kerran päivässä jaloittelemaan "hallitusti". Laatikolla on kuitenkin kokoa 100 cm x 150 cm, joten sielläkin vielä riittää temuamiskenttää.

Äsken kun menin laatikon ääreen, 3 reipasta ja virkeää ryntäsi heti kohti. Alkoi kiipeily ja älämölö kohti minua ja laatikon nurkkaa. Laskin laidan, ja "isotyttö" eli neiti B plopsahti sieltä ensimmäisenä laidan yli isolle puolelle. Sen verran vaan taisi laita ottaa vatsaan kiinni, että pissat lurahti samalla pitkin ja poikin. Mutta ei meillä lasketa - hieno ja reipas suoritus noin muuten :) .

Hetken päästä tuli Laukkaneilikka Valkotassu, ja sitten Pikku Poika Luhtatähtimö. Lumijäkkärä aka Manaatti jäi Neiti A:n kanssa laatikkoon. Mutta toisaalta tyypit aloittivat siellä melkoisen painiharjoittelun heti - eivät vain jääneet pesään lojumaan. En ole tänään tarkistanut, joko naskalit ovat pullahtaneet ikenestä läpi, mutta eilen ne pikkuhelmet olivat ihan hilkulla tulossa, enää ohuen nahan alla.

Luhtatähtimö meni äipän perässä vesikupille, ja uitti siellä tassunsa ja naamansa ja maiskutteli uutta kokemusta ihmeissään. Sitten sitä vettä olikin pitkin lattiaa, ja 2 muutakin pentua tulivat siihen lillumaan ja nuoleskelemaan lattiaa. Mistä tulikin mieleen, että pitää vaihtaa vesikippo matalampaan. Muutenhan joku noista Hobiteista menee ja hukkuu, kun tähän asti Sirnan juoma-astia on ollut aika syvä.

Laukkaneilikka -jälleen!- teki seuraavaksi tuttavuutta mamman ruokipon kuivanappuloihin. Ensimmäinen kerta viime viikolla oli varmasti enemmän tai vähemmän vahinko. Mutta nyt tyyppi istuskeli pitkän aikaa pää kupissa ja oikein maiskutteli nappuloiden pintaa. Varhaiskypsä ja/tai hyvin ahne koira kasvamassa siinä?

Manaatti ja Neiti A:kin pääsivät yli. Tosin Manaatti koetti ensin syödä laidan pois tieltään. Miten sille sopivaa, heh :) Kun se huomasi, ettei vielä nakeroiset riitä vaneria jäkertämään, ja kaikki muut olivat menneet pois laatikosta, sai se punnerrettua itsensä huoneen puolelle sekin.

Sillä aikaa Luhtatähtimö ja vuorollaan kumpikin Neiti roikkui etutassuilla kompostiaitaverkossa ja koetti tehdä tuttavuutta sen takana olevaan Jankaan. Janka häkeltyi moisesta oma-aloitteisuudesta ja pakitti taaemmas kitisten ihmeissään. Kävi aina aidan vieressä, katsoi minua kysyvästi, pakitti, ja ihmetteli. Lopulta Laukkaneilikka ja Neiti B väsyivät verkkoa vasten kiipeilyyn, ja kävivät istumaan. Ja sitten alkoi kovaääninen komentaminen Jankalle: "Tänne sieltä, räy hauhauhauhauhau...."

Aikansa temuamista katseltuaan Sirna meni laatikkoon tarjoilemaan Hobiteille ateriaa, jolloin tuli hyvä tilaisuus nostaa taas laita ylös, että malttavat asettua nukkumaan ruuan päälle, eivätkä eksy pitkin huonetta. Siellä taas makaa "taistelukentällä kaatuneita" laatikossa sikin sokin.